*

MarkoAhtiainen

JULKISTEN RAKENNUSTEN PAHOINVOINTI

  • Marko Ahtiainen toimii Janakkalan kunnanvaltuuston 3. varapuheenjohtajana sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin valtuustossa
    Marko Ahtiainen toimii Janakkalan kunnanvaltuuston 3. varapuheenjohtajana sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin valtuustossa

Julkisen talouden ennakoitavuus on toivottavasti ainakin kuntatasolla mahdollisen tulevan SOTE-uudistuksen jälkeen paremmalla tolalla. Uusin ja paheneva vitsaus on kuntapäättäjien pöydällä ja sen yhteinen nimittäjä on sisäilmaongelmat. Julkisten rakennusten pahoinvointi tulee aiheuttamaan monissa kunnissa päätöksentekijöille ongelmavyyhden johon on välttämätöntä reagoida nopeasti. Tämä siitä syystä, että kyse on kuntalaisten terveyteen suoraan vaikuttavasta ongelmasta.

Olen saanut seurata sisäilmasta ja rakennusten huonosta kunnosta johtuvaa problematiikkaa viime kuukausina, päätöksentekijänä, kuin myös työkavereiden kärsiessä ongelmasta. Eniten huolta aiheuttaa tilanteiden pitkittyminen ja ns. juupas – eipäs kinastelu. Omalta osaltani olen huomannut seuraavat seikat, joihin tulen keskittymään, kun mahdollisia julkisten tilojen ongelmia ratkotaan niissä organisaatiossa, joissa itse olen päätöksentekijänä.

Avoimuus
Mikäli tiloissa huomataan ongelmia, joko tiloja käyttävien oirehtiessa tai mahdollisen sisäilma mittauksen tai rakenteellisten tutkimusten johdosta, pitää asiasta tiedottaa ja tiloja käyttävät ihmiset saada tutustumaan tutkimusten tuloksiin. Vain näin voidaan varmistaa, että tilojen kehnosta kunnosta terveydellisiä ongelmia saavat henkilöt tiedostavat, että terveydelliset ongelmat voivat johtua heidän käyttämistään tiloista ja toisaalta saadaan suojattua altistukselta henkilöstö pikaisesti. Mittaustuloksia ei saa missään olosuhteissa piilotella pöytälaatikoissa.  

Janakkalassa on otettu esimerkillisesti askeleita avoimuuden suuntaan 

Tutkimusten tekijät
Olen lähipiirissä saanut seurata erilaisia kuntokartoituksia. Valitettavasti niiden tulokset poikkeavat, riippuen työn tilaajasta ja mittauksia suorittavasta tahosta. Emme voi olla päättäjinä ja kansalaisina varmoja tulosten oikeellisuudesta yhden mittauksia tekevän yrityksen johtopäätösten mukaan.

Päätösten pitää perustua tietoon
Moni päättäjä ja esittelevä virkamies vetoavat esim. rakennemittausta suorittavan tahon faktoihin. Todetaan, että esittelyn ja päätösten pitää perustua luotettavuuteen. Usein mittaustuloksissa ja niiden johtopäätöksissä lukee, että ei voida varmasti sanoa, että henkilöstön oireet johtuvat ko. rakennuksen ongelmista. Tällöin todetaan, että ongelmat eivät välttämättä johdu ko. rakennuksesta.  

Eri mittauksia tekevät yritykset saattavat päätyä erilaisiin tuloksiin. Mihin voimme sitten päätöksemme perustaa? Tärkeimpänä faktana mittaustuloksista riippumatta tulee ihmisten saamat oireet, jotka ovat painavin informaatio, jonka pitäisi meidät kaikki herättää. On päivän selvää, että jos jossakin julkisessa tilassa useammat ihmiset oirehtivat, niin ongelma on olemassa ja se pitää ratkaista.   

Rakenneongelmat ja sisäilma ovat kaksi eri asiaa   
Useat mittaukset ja tutkimukset keskittyvät rakenteiden tutkimiseen. Usein kuitenkin ongelma on sisäilmassa, jonka terveellisyys olisi syytä selvittää ensin ja ryhtyä akuutteihin toimenpiteisiin, jolla tiloja käyttävät tahot saadaan suojattua altistuksilta. Akuutin ongelman jälkeen voidaan alkaa sitten selvittää mahdollisia rakenteista johtuvia syitä sisäilman huonoon, jopa terveyttä vaarantavaan laatuun.      

Ihmisten terveydellä ei saa leikkiä
Päättäjä ovat vaikeassa asemassa, koska esim. useamman julkisen rakennuksen samanaikaiset ongelmat voivat johtaa kunnan tai muun organisaation kannalta taloudellisesti ongelmalliseen tilanteeseen. Tämä ei saa kuitenkaan hidastaa päätöksentekijöiden reagointivalmiutta, koska kyseessä on ihmisten terveys.  

Viitteitä huonosta sisäilmasta 
(Asiantuntijoina työterveyshuollon professori Tuula Putus ja professori emeritus, infektiolääkäri Ville Valtonen.)

Rakennetaanko uutta vai korjataanko vanhaa
Suoralta kädeltä, tärkeintä on ensin saada sisäilma ongelmista kärsivät ihmiset turvaan terveyttä vaarantavista rakennuksista. Tämän jälkeen pitää nopeutetulla aikataululla arvioida voidaanko rakennukselle tehdä jotakin peruskorjausta järkevällä tavalla, vai tulisiko rakentaa uutta. Tämä asia on aina rakennuskohtainen. Joka tapauksessa tapa, jolla julkisten rakennusten sisäilma ongelmia hoidetaan jatkuvalla korjaamisella ja eurojen käyttämisellä saman rakennuksen ongelmiin ilman vaikuttavuutta on julkisen talouden kannalta kestämätön. Usein joudutaan tekemään uutta, vaikka se kuntataloutta lyhyellä aikavälillä rajusti saattaakin rasittaa.

Lähteitä:
THL ja sisäilma
OAJ - oppimistulokset ja sisäilma
Kuntaliitto ja sisäilmaongelmat


Janakkalassa 7. päivänä heinäkuuta 2017
Marko Ahtiainen
kunnavaltuuston 3. varapuheenjohtaja

 

         

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Julkisia rakennuksia tarpeeseen nähden on liikaa. Voidaan purkaa tai myydä muuhun käyttöön.

Käyttäjän MarkoAhtiainen kuva
Marko Ahtiainen

Ylipäätään julkisen sektorin osalta on hyvä käydä periaatteellista keskutelua, mitkä ovat relevantteja tehtäviä ja mitkä eivät.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Kuinkahan monessa sisäilmatapauksessa palopelti on lauennut ja tukkinut ilmanvaihtokanavan?

Toimituksen poiminnat